Miten koulunkäynti alkaa

Missä juuri maahan tullut, kielitaidoton lapsi tai nuori aloittaa koulunkäynnin?

Perustuslain ja Suomen allekirjoittaman YK:n lastenoikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppilas, jolla ei ole riittävää suomen kielen taitoa tai riittäviä perustietoja eri oppiaineissa, voi aloittaa koulunkäynnin valmistavassa opetuksessa. Valmistavassa opetuksessa opetetaan suomen kieltä, lukutaitoa ja eri oppiaineita. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää omana ryhmänä tai perusopetuksen ryhmässä oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti.

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetukseen, lähellä ikätasoa olevalle vuosiluokalle. Perusopetukseen siirtyvä lapsi tai nuori on kielitaidon kehityksessä vielä hyvin alkuvaiheessa, ja kielitaidon omaksuminen jatkuu koko perusopetusajan. Hyvään oppimiseen vaadittavan kielitaidon saavuttaminen vie usein 5 – 7 vuotta.  Opetuksessa otetaan huomioon vähitellen kehittyvä kielitaito ja oppilaiden erilaiset opiskeluvalmiudet. Riittävästä tuesta huolehditaan siirtymän jälkeen, ja oppilaalle voidaan laatia oma oppimissuunnitelma.  Oppilas voi tarvittaessa edetä osassa oppiaineista, esimerkiksi vieraissa kielissä tai matematiikassa, omaan tahtiinsa ja osallistua oman luokkatason opetukseen niissä aineissa, joissa se on mahdollista. Oppimissuunnitelman mukainen opetus ja tuki eri aineissa voi tarvittaessa jatkua useamman vuoden.

Voiko peruskoulun aloittaa 15-vuotiaana?

Perusopetusikäisten koulunkäynti järjestetään peruskoulussa. Yläkouluikäisen oppilaan siirtymä valmistavasta perusopetukseen mietitään erityisen huolellisesti. Oppilaalle on tarpeen tehdä perusopetusta varten oma oppimissuunnitelma.

Lähellä perusopetusiän päättymistä Suomeen tulleiden nuorten opetukseen on valtakunnallisesti luotu erilaisia malleja. Jos oppivelvollisuusikä ei riitä perusopetuksen suorittamiseen, on oppilaskohtaisesti arvioitava, millainen opiskelupolku nuoren kanssa rakennetaan. Perusopetuksen voi suorittaa loppuun omassa peruskoulussa tai aikuisten perusopetuksessa.

Nivelvaiheeseen perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen väliin on luotu useita koulutusvaihtoehtoja. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat koulutukset on tarkoitettu ensisijaisesti niille maahanmuuttajanuorille, joiden on vielä tarpeen harjaannuttaa kielitaitoaan ja muita opiskelutaitojaan lukio- tai ammattiopintoja varten. Vaihtoehtoisia väyliä tarjoavat myös lisäopetus (10-luokka, vaatimuksena peruskoulun päättötodistus), ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) tai vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava koulutus. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ja aikuislukiot tarjoavat monenlaista koulutusta, esimerkiksi kielikursseja, joiden pohjalta voi edetä seuraaviin opintoihin.

Huom! Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön kuuluvien valmistavien koulutusten opetussuunnitelmat tulevat muuttumaan 1.8.2015.

Voiko oppivelvollisuusiän jälkeen Suomeen tullut nuori tai aikuinen edetä ilman peruskoulua?

Perusopetus ei ole ainoa väylä jatko-opintoihin ja työllistymiseen Suomessa. Esimerkiksi nuorten toisen asteen koulutukseen haetaan yhteishaussa harkintaan perustuvassa valinnassa, jos hakijalla ei ole perusopetuksen päättötodistusta Suomesta tai hänellä on ulkomainen tutkintotodistus.  Aikuisten ammatilliseen koulutukseen on omat hakumenettelyt.

Aikuisten maahanmuuttajien koulutus järjestetään pääosin työvoimakoulutuksena järjestettävänä kotoutumiskoulutuksena.  Opiskelija ohjataan soveltuvalle koulutusväylälle TE-toimiston järjestämän alkukartoituksen perusteella.  Luku-ja kirjoitustaidottomana maahan tulleille on oma opetus. Kotoutumiskoulutuksiin voidaan harkinnanvaraisesti rinnastaa myös muita koulutusjärjestelmän koulutuksia, esim. valmistavia koulutuksia.  Kotoutumiskoulutusten ohella mm. vapaan sivistystyön oppilaitokset ja aikuislukiot tarjoavat monenlaista koulutusta, esimerkiksi kielikursseja, joiden pohjalta voi edetä seuraaviin opintoihin.

Mitä pitäisi opettaa, kun ei ole aikaisempaa koulunkäyntitaustaa?

Luku- ja kirjoitustaidottoman lapsen, nuoren tai aikuisen kanssa varmistetaan suomen kielen opintojen lisäksi luku- ja kirjoitustaidon opetus. Aikaisemman koulunkäynnin puutteiden vuoksi vahvistetaan myös opiskelutaitoja ja oppimisvalmiuksia, jotka antavat pohjaa koulutuksissa etenemiselle.

Opetuksessa keskeisenä periaatteena on osaamisen tunnistaminen. Opetuksen tulee lähteä oppijan taidoista, ei iänmukaisista tai koulutusasteen vaatimuksista. Lapsi, nuori tai aikuinen ei hyödy siitä, että hän joutuu opiskelemaan asioita, jotka eivät kohtaa hänen taitotasoaan. Riittävät perustaidot on varmistettava. Esimerkiksi matematiikassa peruslaskutaitojen harjaannuttamiseen kannattaa käyttää aikaa. Luku- ja kirjoitustaidottomana maahan tullut opiskelija voi aloittaa vieraat kielet suullisen kielitaidon opiskelulla ja edetä vasta myöhemmin kirjallisiin tehtäviin.