Miten voin tukea lasta tai nuorta, kun hän...

…käy jatkuvasti ylikierroksilla?

Traumatisoituminen vaikuttaa lapsen ja nuoren vireystilaan. Traumatisoituneen oppilaan vireystila voi olla pitkäaikaisesti kohonnut, jolloin oppilas on valppaana ja varuillaan ilman näkyvää syytä, eikä oppimiseen jää energiaa. Tämä voi näkyä luokassa keskittymisen vaikeutena, ylivilkkautena, kiihtymisenä ja levottomuutena. Traumatisoitunut oppilas voi olla myös poissaoleva, vetäytyvä ja tarkkaamaton, jolloin oppilaan vireystila on laskenut.

Opetuksessa pitää seurata lapsen ja nuoren vireystilaa. On tärkeää pysäyttää liiallinen yli- tai alivirittyminen. Rauhoittumista voidaan edistää esimerkiksi rentoutumisharjoituksilla. Oppilas voidaan tuoda puheen avulla tähän hetkeen kiinnittämällä huomio parhaillaan tapahtuviin asioihin, kuten millainen sää on ulkona, kuka on koulussa tai mitä kello on. Nykyhetkessä pysymistä ja huomion kiinnittämistä hetkeen voidaan harjoitella. Tällaiset harjoitukset auttavat kaikkien oppilaiden keskittymistä, eikä niistä ei ole haittaa kenellekään.

…on jatkuvasti väsynyt?     

Traumatisoituneella oppilaalla on usein univaikeuksia. Nukahtaminen voi olla vaikeaa, koska mieleen tulee pelottavia tapahtumia. Uni voi olla katkonaista ja uni häiriintyy painajaisten takia.  Jos ihminen nukkuu liian vähän, edes tilapäisesti, se vaikuttaa oppimiseen. Vähäinen uni heikentää tarkkaavaisuutta ja keskittymistä.  Pitkäaikainen univaje heikentää terveyttä, muun muassa vastustuskyky heikkenee ja verenpaine nousee.

Jos univaikeudet jatkuvat, aiheuttavat väsymystä, vaikeuttavat koulunkäyntiä ja haittaavat oppimista, tulee asia ottaa puheeksi oppilaan itsensä sekä hänen vanhempiensa kanssa. Tarvittaessa lapsi tai nuori ohjataan terveydenhoitajan tai koululääkärin vastaanotolle.

…hätääntyy palokellon soidessa?

Erilaiset tapahtumat ja asiat voivat tuoda mieleen muistikuvia tai ajatuksia traumaattisesta tapahtumasta.  Esimerkiksi palohälyttimen soiminen, opettajan kädessä oleva iso viivain tai riitatilanteen seuraaminen sivusta saattaa tuoda mieleen aiempaan traumakokemukseen liittyviä muistikuvia. Näitä muistoja voivat laukaista myös äänet ja hajut eikä lapsi useinkaan tiedosta mihin aikaisempiin kokemuksiin ne liittyvät. Ammattilaisten on hyvä muistaa, että traumamuistuttajat voivat säilyä vuosia. Näissä tilanteissa tapahtuu samankaltaisia kehollisia reaktioita kuin alkuperäisessä traumaattisessa tilanteessa, esimerkiksi syke kiihtyy, keskittymiskyky katoaa, lapsi tai nuori menettää malttinsa tai jähmettyy. Trauman uudelleen kokeminen ja mieleen palaavat muistikuvat, ajatukset ja aistikokemukset ovat lapselle pelottavia ja hämmentäviä.

Kun lapselle tai nuorelle tulee mieleen traumaattinen tapahtuma,

  • pysy itse rauhallisena
  • korosta, että hän on nyt turvassa
  • auta erottamaan, mikä on mennyttä ja mikä tätä hetkeä
  • auta rentoutumaan
  • älä jätä yksin
  • kerro, että tilanteessa ei ole mitään hävettävää ja asioiden mieleen palautuminen on normaalia
  • mieti yhdessä lapsen tai nuoren kanssa, mitkä asiat auttavat ja luovat turvaa, kun traumaattiset tapahtumat tulevat mieleen.

…kertoo rajattomasti ikävistä kokemuksistaan?

Traumatisoitunut lapsi tai nuori saattaa kertoa kokemuksistaan esimerkiksi luokassa. Hänen voi olla haastavaa rajata sitä, missä tilanteissa traumakokemuksista puhutaan. Tällaiset kertomukset ja tilanteet voivat olla ahdistavia ja pelottavia kuulijoille. On tärkeää, että aikuinen ohjaa tilannetta ja lapsen tai nuoren kanssa sovitaan, missä keskustelua jatketaan. Esimerkiksi koulussa lapsi tai nuori voidaan ohjata terveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin vastaanotolle.